...Eli sinne, tänne ja takaisin.
Noniin, taas on reissattu ympäriinsä sinne sun tänne. Tästä tulee tällainen jymyiso postaus, koska en ole matkustamisen takia ehtinyt parkkeerata missään vaiheessa tietokoneelle kirjoittamaan. Muistaakohan sitä edes enää mitään...
Jyväskylän pääsykoe
Turun kokeen jälkeen oltiin viikonloppu mökillä. Sitten seuraavana keskiviikkoaamuna lähdin kohti Jyväskylää, jossa oli seuraava pääsykoe-etappina. Saapuessani aurinko vähän paistoi ja Jyväskylä näytti betonisesta harmaudestaan huolimatta ihan kivalta paikalta, mutta se ilo loppui lyhyeen, kun vesisade ja kylmyys vyöryivät koleana Jyväskylään lähes saman tien. Miten jossain paikassa voi aina olla kurja ilma, kun siellä käy? Itse koe oli vasta torstaina, mutta olin Marjolla yötä ja ehdittiin hengailla sitten siellä. Käytiin kanssa keskiviikkoiltana katsomassa Aladdinin ensi-ilta (siis näytelty versio siitä Disney-klassikosta) ja oli kyllä oikein hyvä, suosittelen. Oli lisätty ihan oikeita asioita lisäksi (kuten näissä uudelleenfilmatisoinneissa on tapana ottaa vähän ulkopuolelta lisää sisältöä, että kiinnostaisi enemmän aikuis(kohde)yleistöä) ja karsittu ihan sopivasti. Henki oli kyllä paras, yllätys yllätys. :D
Torstaiaamuna sitten Marjo suunnisti kampaajalle ja itse kohti Mattilanniemen yliopistokampusta. Olin etukäteen ihan älyttömän epäileväinen, sillä kokeeseen oli ilmoittautunut yli 800 ihmistä ja ohjeiden mukaan vain Agoran aulasta sitten jakauduttaisiin koesaleihin. No ei siellä kyllä ehkä ihan kahdeksaasataa ollut, mutta aika paljon kuitenkin. Siitä sitten täyteltiin koesaleja ilman mitään järjestystä ja olihan siinä pientä kaaosta ilmassa. Joonas tosin huomautti luultavasti paikkansapitävästi, että tämä järjestely johtui varmaankin siitä, että syrjäisiin yliopistoihin (kuten juuri Jyväskylään) ilmoittautuu paljon enemmän ihmisiä kuin mitä sitten oikeasti paikalle ilmaantuu. Olisi siis typerää istua isot salit puolityhjinä, joten sukunimen mukaan menevää ennakkojakoa ei kannata tehdä.
Koejännitykseltäkin oli lähtenyt jo edellisissä pääsykokeissa pahin terä, joten ihan rennolla meiningillä mentiin. Jyväskylähän oli siitä mukava hakupaikka, että ennakkomateriaalia ei ollut ollenkaan, vaan koe perustui puhtaasti kokeessa jaettavaan aineistoon. No, sitä aineistoa sitten riitti vaikka millä mitalla. Kaiken pohjana oli Sauli Niinistön uudenvuoden puhe, haha. Koe oli siitäkin outo, että viidestä kysymyksestä yksi oli pakollinen ja jäljelle jääneistä piti valita vain kolme eli yksi jäi yli. Voipi johtua siitä, että Jyväskylän hakulinja on aika outo, missä yhteiskuntatieteisiin yhdistyy filosofia. Näin ollen kysymyksissäkin oli tiettyä filosofisuutta, uh. En kyllä muutenkaan ole ihan varma Jyväskylän opintolinjan mielekkyydestä, sillä Jyväskylässä ei tosiaan ole mitään valtio- tai edes yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa, vaan kaikki on ympätty iloisesti yhteen jonkinlaiseksi humanistis-yhteiskuntatieteelliseksi sotkuksi. Jos siis sinne pääsen, niin humanistiksi sitä kuitenkin sitten jäisi... Se filosofiakaan ei tosiaan kiinnosta. Toisaalta samalla linjalla on myös valtio-oppi (joo, really...), mikä sinällään kuulostaa aika mainiolta mahdollisuudelta, mutta yksi kysymys vain vaivaa pientä mieltäni: Millainen on opetuksen taso, jos isoja asioita tungetaan yhteen ja luultavasti aika pienimuotoisesti?
Kokeesta jäi kuitenkin ihan mukava jälkifiilis, vaikka teinkin sen aika nopeasti. Ei se nyt varmaan ihan huonostikaan siis mennyt. Kokeen jälkeen nähtiin Eerikan kanssa, mikä oli ihan tosi kivaa pitkästä aikaa. Eerika esitteli viihtyisän, vanhanaikaisen kahvilan, missä syötiin kakkukahvit, vaikka paikka olikin ihan ääriään myöten täynnä; siis suosittu, eikä ihmekään. Kiva nähdä Jyväskylästä mukavia paikkoja, ehkäpä tuonne saattaisi jopa kotiutua, jos onnettaren arpa sinne kesäkuussa osoittaa.
Tampereen pääsykoe
Perjantaiaamuna juna taas puksutti kohti Tamperetta, mikä olikin näppärästi heti seuraavana pääsykokeena, sillä juna Helsingistä Jyväskylään pysähtyy anyway Tampereella. Sopiva välistoppi siis. Tampere on siitä jännä paikka, että siinä on ihan ison kaupungin tuntua.
Tampereen pääsykokeessa oli runsain mitoin porukkaa, eikä ihme, sillä tilastot osoittavat, että Tampereelle on Helsingin jälkeen vaikein päästä. En ollut etukäteen hirveän optimistinen mahdollisuuksieni suhteen, sillä ehdin lukea aika vähän ja ennakkokirjallisuutta oli tosi paljon ja tosi erilaisista aiheista. Tämä ei tosin ollut yllätys, sillä Tampere ylpeilee kaikista laajimmalla yhteiskuntatieteiden ohjelmallaan: samaan linjaan on ympätty oikea sillisalaatti yhteiskuntapolitiikasta nuorisotutkimukseen, sukupuolentutkimukseen ja kulttuuriantropologiaan asti. Yhteensä eri linjoja on kaikkiaan seitsemän. Voi tosin olla aika tympeää, jos näistä kaikista pitää lukea peruskursseja, niin erilaisia ne keskenään ovat...
Tämä näkyi sitten tietenkin pääsykokeessa; jos Jyväskylän kokeessa oli selkeä filosofian linja, Tampereen kokeessa oli asiaa laidasta laitaan. Toisaalta kokeen arviointikriteeristössä painotettiin tekstin selkeyden, oikeakielisyyden ja kirjoitustaidon merkitystä, minkä olisi pitänyt olla helppo nakki, mutta onnistuin menemään vähän paniikkiin ja ensimmäinen essee meni melkein kumitushommiksi. Oikeastaan kaikki lähti siitä, että jo ensimmäinen määrittelytehtävä, mikä periaatteessa oli ihan helppo ja jonka periaatteessa osasin, olikin jotenkin tosi vaikea, enkä osannutkaan konkreettisesti selittää asiaa auki kirjallisesti. Kävi klassisesti, että kun ensimmäinen tehtävä meni pieleen, jäi tosi negatiivinen fiilis, joka seurasi koko kokeen ajan.
Tampereen kokeesta jäi siis kaikista kokeista huonoin jälkifiilis ja tunne siitä, ettei koe mennyt ihan nappiin. En toisaalta yllättynyt, koska, kuten jo edellä sanottu, en ehtinyt oikein panostamaan kirjallisuuteen niin paljon kuin olisi vaadittu. Jos siis Tampereelle sattuisin pääsemään, niin olisin kyllä tosi yllättynyt tuon pääsykoe-episodin jälkeen.
Tampereelta suuntasin pienen ajantappo-kaupunkikävelyn jälkeen junalla takaisin Helsinkiin. Yhden yön levon jälkeen lähdettiin mummolle, missä oltiin viikonloppu. Oli tosi mukavaa ja yritin nauttia Suomen keväästä ja luonnosta vielä kun voin.
Joensuun pääsykoe
Sunnuntai-iltana porukat heitti miut Lappeenrantaan, missä nukuin yhden yön Joonaksen äidin luona. Tämän koira Bella on kyllä maailman lutusin ja suloisin pikku-hauva. <333 Olin tosi reipas (ja heräsin ihan kohtuuttoman aikaisin) ja kävelin aamulla viitisen kilsaa juna-asemalle. Tällä kertaa juna puksutti kohti Joensuuta, joka olikin viides ja viimeinen pääsykoekohteeni.
Varsinainen koe oli taas vasta seuraavana päivänä ja majoituin yhdeksi yöksi Heidille. Kaikkiin muihin kokeisiin kuin Tampereelle menin siis jo edellisenä iltana, ettei ainakaan VR:n myöhästelyt aiheuttaisi kokeista karsiutumista. (Esimerkiksi kun tultiin Joonaksen kanssa Lappeenrannasta Helsinkiin Joonaksen ollessa täällä toukokuun alussa, juna oli tunnin myöhässä. Onneksi oltiin varattu pari tuntia vaihtoaikaa Helsinkiin, ettei Joonas myöhästynyt lennolta.) Oli muutenkin mukava nähdä Heidiäkin piiiiiitkästä aikaa ihan kunnolla ja nähdä, missä tämä nykyään majailee. Vietettiin aikaa ihan jutustelemalla, käymällä kaupungilla ja koirien kanssa kävelyllä metsässä.
Joensuun pääsykoe alkoi tiistaina vasta yhdeltä. Heidi lähti opastamaan miuta yliopistolle ja käytiin ennen sitä vielä yliopiston ruokalassakin syömässä. Joensuussa oli kyllä tosi hyvät ruuat, sillä ne tulivat Fazerilta.
Osallistujia Joensuun kokeeseen oli tosi vähän, kaikki mahtuivat hyvin yhteen saliin (toisin kuin muissa kokeissa, missä ihmisiä on ollut ihan valtavasti). Koe oli myös yksinkertaisin, eikä se perustunut ollenkaan kokeessa jaettavaan aineistoon vaan ainoastaan pääsykoekirjallisuuteen, mitä sitäkin oli todella vähän ja sisällöltään aika yksinkertaista. Koe meni siis hyvin ja sain sen melko nopeasti valmiiksi. Täytyy kyllä nyt toivoa taas, etten ole vain yltiömäisen itsevarma ja oikeasti saan sen koulupaikan jostain, kun nyt uhoan tässä kokeen helppoutta... Totuus kuitenkin on, että Joensuuhun on paikkaa kohti kaikista vähiten hakijoita ja se onkin miulla oikeastaan hakulistassa vain vaihtoehto C:nä, jos mihinkään muualle ei onnistu. Joonas jää kuitenkin Helsinkiin ja viiden tunnin junamatka suuntaansa joka viikonloppu kuulostaa aika mahdottomuudelta.
Kokeen jälkeen kävin kävelemässä jokimaisemissa ihan tuota junamatkaa silmällä pitäen. Oikeasti viisi tuntia junassa oli aika tuskaa, mutta meni yllättävän nopeasti, vaikkei ollutkaan oikein tekemistä, vaan selailin vaan nettiä. Joensuun S-marketissa muuten myytiin sultsinoita ja mustikkakukkoa, joita ostin matkaevääksi, siistiä. :D Olin vasta puolenyön aikoihin Helsingissä porukoilla ja tosi väsynyt ja pahantuulinen ja halusin vain äkkiä nukkumaan rankan matkustamisen jälkeen.
***
Ja nyt on matkat heitetty ja lukemiset luettu ja voin vain odottaa pääsykoetuloksia, jotka pitäisi julkaista viimeistään 28.6. Kuukausi aikaa siis jännitellä ja stressata. Jos olisin käynyt tekemässä normaaleita tenttejä, sanoisin että ihan kaikki kokeet menivät ainakin kohtuullisen hyvin ja odottaisin niistä hyviä arvosanoja, MUTTA mistä tietää mikä on tarpeeksi hyvin ja missä rima menee, kun hakijoita on niin paljon ja paikoista on kova kilpailu varsinkin Etelä-Suomen yliopistoissa. No, sen näkee vasta sitten kun tulokset tulevat. Tietysti olisi siisteintä päästä Helsinkiin ja Turkukin olisi tosi kiva, mutta tyytyisin kyllä muihinkin yliopistoihin, koska huonoin vaihtoehtohan olisi jäädä kokonaan ilman paikkaa. Ensi vuonna haku ei ainakaan muutu yhtään helpommaksi, päin vastoin, typerän pääsykoeuudistuksen takia.
Huomenna illalla lähtee lento takaisin Budapestiin, missä Joonas lienee minua jo kovin kaivannutkin. Edessä on kahden kuukauden kesäloma. Toisaalta on tosi ihanaa kahden kuukauden täyspäiväisen (luin oikeasti 6-9 tuntia päivittäin kuutena päivänä viikossa ihan super tavoitteellisesti) opiskelun jälkeen kiva päästä rentoutumaan, toisaalta olen vähän skeptinen sen suhteen, että keksinkö mitään tekemistä. :D Joonas on kanssa kuitenkin kesälomalla yliopiston kurssien jo loputtua, joten eiköhän jotain keksitä. Tosi jännittävää oikeastaan olla oikealla kesälomalla ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Vieraita on tulossa paljon ja väliajoilla koitetaan varmaankin matkustella.
Kohti kesää siis! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti