Sateinen sunnuntai

Ensimmäiset päivät Budapestissä ovat ohi. Tuntuu tosi omituiselta ajatella, että vielä tämän viikon tiistaina olin töissä ja saavuttiin Budapestiinkin vasta ihan pari päivää sitten. Jostain syystä tuntuu jo nyt, että täällä olisi ollut vaikka miten kauan. En tiedä onko se hyvä vai huono asia, mutta joka tapauksessa Suomi tuntuu tosi kaukaiselta.

Ollaan asetuttu paikoillaan ja ei olla tehty oikeastaan mitään kovin järkevää. Eniten ollaan hengailtu täällä kämpillä, missä viihdytäänkin hyvin, ja tutkittu lähikortteleita. Ollaan käyty pari kertaa päivässä kävelyllä ja tänään kiivettiin Gellertille. Maisemat olivat jopa hienommat kuin muistin. Oikeastaan on ollut jopa vähän tylsää, mutta tiedän, että se johtuu siitä, että viimeiset vuodet olen ollut koko ajan menossa ja vapaa-aika on ollut ihan tuntematon käsite. Stressitasotkin ovat olleet sen mukaisia. Nyt pitää ihan miettimällä miettiä, että mitä ihmiset oikein tekevät, kun heillä on vapaata eikä kiire mihinkään??? Miten ajan saa oikein kulumaan, jos ei ole koko ajan juostava jo seuraavaan aikamääreeseen? Oikeasti haluaisin oppia täällä taas hidastamaan vauhtia ja päästä samalla eroon jatkuvasta kiireestä ja stressistä.

Joka tapauksessa, tavattiin eilen Joonaksen tuutori, joka opiskelee ELTEssä japania ja koreaa. Oli ihan kiva huomata, että tulen näköjään ihan oikeasti ihmisten kanssa toimeen myös englanniksi, vaikkei sitä olekaan tarvinnut juuri ikinä käyttää kommunikointiin. Klau oli yllättynyt siitä, ettei meistä kaikki ollutkaan täällä superhalpaa, vaan aika monet asiat ovat samanhintaisia tai jopa kalliimpia kuin Suomessa. Toisaalta myös suomalaisen asumisen hintataso järkytti, kuulemma Unkarista saa opiskelijaluukun noin 50 eurolla kuussa - tosin se on vain huone, joka jaetaan kahden muun ihmisen kanssa. Pelkästään alhainen vuokra ei minua yllättänyt vaan myös asumismuoto, kun miettii suomalaisten opiskelijoiden inhoa soluja kohtaan, missä sentään vain keittiö ja pesutilat ovat jaettuja ja omaa tilaa kuitenkin on. (Itse tosin olen asunut solussa ja asuisin ihan mielelläni tulevaisuudessakin ja ne ovat mielestäni ihan kiva asumismuoto.)

Hinnoista voisin sanoa ensivaikutelmana ainakin sen, että kosmetiikka (meikit, pesuaineet, rasvat yms.) ovat harmittavan kalliita, kun odotti lähinnä Saksan hintatasoa. Saksassa kosmetiikka on suomalaiseen tasoon verrattuna ihastuttavan halpaa, täällä se on vähintäänkin yhtä kallista kuin Suomessa. Saksalaisen DM-kaupan omia tuotteita saa vielä ihan kohtuuhinnalla, mutta muut kansainväliset merkit, esim. Nivea, Dove yms., kannattaa suosiolla hankkia halvemmalla Suomesta. Sama näyttää koskevan myös isojen merkkivaateliikkeiden valikoimaa, joiden hinnat tosin taitavat olla aika samalla tasolla melkein kaikissa Euroopan isoissa kaupungeissa.

Myöskään ruokakauppalaskussa ei säästä kyllä yhtään. Meillä on tässä asunnon lähellä paljon ruokakauppoja ja tehtiin eilen suurta hintavertailua. Siihen pääsivät Spar, sikäläiset "perhekaupat" (eivät kuulu mihinkään ketjuun ja näitä on paljon vähän joka puolella) sekä Lidl. Ollaan onnekkaita, että meillä on kävelymatka kohtuullisen isoon (ei mitään Suomen hypermarkettitasoa, mutta keskikokoisen K-marketin kokoinen ja täällä siis aika tilava) Lidliin, koska se valikoitui näistä sekä halvimmaksi että valikoimaltaan ylivoimaisesti monipuolisemmaksi. Olen vahvasti sitä mieltä, että silti ruoka maksaa vähintään yhtä paljon kuin Suomessa, jos ei ole jopa kalliimpaa ainakin vihannesten ja lihojen osalta. Toisaalta, kun on tottunut Suomessa Alepan -60% tarjouksiin, niin eiköhän täällä ruokalasku vaan kasva. Huokaus.

Halvempaa Unkarissa ovat tähän mennessä olleet julkinen liikenne (10 euroa kuukaudessa opiskelijalle), alkoholi (no tämä ei paljoa lohduta kun ei olla mitään suurkuluttajia) ja ulkona syöminen. Varmasti joissain muissakin jutuissa säästää; epäilisin ainakin, että kaikki palvelut ovat varmaan aika edullisia, kuten esimerkiksi kampaamot. En nyt kuitenkaan kutsuisi ainakaan Budapestiä mitenkään erityisen halvaksi paikaksi elinkustannuksiltaan Suomeen verrattuna, jos haluaa vain istua kotona ja syödä perunaa ja lihapullia eikun.

Vastaava shokki koettiin Virossa toissa kesänä, kun tajuttiin, että kaikki on Suomen hinnoissa, vaikka palkat ovat paljon matalampia. Suomessa peruselintarvikkeet ja muut perusjutut ovat nykyään aika edullisia, varmaankin paljolti siitä syystä, että pari isoa ketjua ovat sellaisessa markkina-asemassa, että hinnat voi pitää alhaalla. Myös ketjujen omat merkit, ainakin X-tra ja Rainbow, ovat ihan superhalpoja ja oikeasti ihan hyviä ja niitä ollaan Joonaksen kanssa aina suosittu. Täällä esimerkiksi pyykinpesuaineissa ei vain yksinkertaisesti ole sitä överihalpaa vaihtoehtoa ja vaikka jonkun tunnetun brändin aine maksaisi pikkaisen vähemmän kuin vastaava Suomessa, on se silti kalliimpaa kuin ne, mitä ollaan Suomessa käytetty.

Ei ollut tarkoitus puhua pelkästään rahasta, mutta näin tässä nyt kävi. :D

Löydettiin tänään Flying Tigeristä (joo tämä pulju on ehtinyt tännekin) juustohöylä ja tultiin siitä ihan valtaisen iloisiksi. Luultiin jo, että pitää pyytää porukoita tuomaan Suomesta mukanaan juustohöylä. Voidaan alkaa ostaa siivutetun juuston sijaan huomattavasti halvempia kokonaisia klönttejä, jippii! :)

Ollaan myös hämmennytty hanavedestä. Vuokranantaja sanoi, ettei itse sitä juo, vaan omistaa jopa suodattimen, jonka läpi suodattaa käyttämänsä vesijohtoveden. Epäili kyllä, että ehkä vettä voi juoda, mutta kuitenkin suositteli suodattimen hankkimista. Toisaalta kaikki muut (Mirka, Klau, netti) ovat sanoneet, että kyllä Budapestissä voi ihan hyvin juoda vettä hanasta. Mikä lienee totuus? Ollaan oltu varovaisia ja keitetty ensin juomavetemme, mutta ehkä pitää alkaa varovaisesti hörppimään suoraan hanasta.

Iltakävelyllä Tonavan rannassa. Meillä ei tällä hetkellä ole kameraa ja kuvat on otettu kännykällä, joten laatu on sen mukaista.