Reissuja

Taas on viikko hurahtanut rattoisasti kaikenlaisen tekemisen vilskeissä. Pahoittelut siitä, että postaus ei ole kovin kronologisesti kirjoitettu.

Torstaina iltapäivästä Joonaksen kaverit Jari poikansa Akin kanssa huristelivat tänne omalla autollaan suoraan Suomesta saakka. Oltiin käyty etukäteen selvittämässä parkkipaikkamahdollisuuksia ja onneksi tuolla viereisellä teknisellä yliopistolla näytti olevan myös ilmaisia parkkipaikkoja jaossa.

Joonas kiersi nähtävyyksiä torstaina, perjantaina sekä sunnuntaina heidän kanssaan, mutta itse jäin kotiin touhuilemaan omia juttujani. Tämä olikin hyvä, sillä herrat kuluttivat koko sunnuntaipäivän sotahistoriallisessa museossa, mikä tuskin olisi itseäni yhtä paljon kiehtonut... Käytiin siellä itse asiassa joskus aiemmalla Budapestin reissulla Joonaksen kanssa (koska tämä niin kovasti sinne tahtoi). Tällaisissa paikoissa yleensä sääli käy lähinnä Joonasta, joka viettäisi vaikka koko päivän pyssyjen ja uniformujen äärellä, mutta minä olen vieressä mankumassa, että milloin lähdetään... Hyvä siis, että pääsivät nyt ajan kanssa tutustumaan Unkarin sotahistoriaan. Sen sijaan vähän jäi kaduttamaan, etten perjantaina jaksanut lähteä mukaan käymään Gellert-kylpylässä, mutta ehkäpä joku kesän vieraista intoutuu vielä lähtemään sinne, niin sillä kertaa lyöttäydyn seuraan. Sen sijaan perjantain kylpemisen jälkeen käytiin testaamassa läheinen Grillmania-grilliravintola, jonka kaikki pöydät sijaitsevat ulkona ja joka tarjoilee kohtuuhintaan kaikenlaisia lihaisia grilliruokia. Ollaan jo pitkään Joonaksen kanssa meinattu mennä sinne, mutta vasta nyt porukalla saatiiin tämä aikaiseksi eikä paikka ollut lainkaan pettymys. 

Operettiteatteri

Torstai-iltana Joonas tarjoili vieraille itse tekemäänsä pörköltiä (unkarilaista lihapataa), joka oli oikein hyvin onnistunutta. Vieraat nukkuivat olohuoneen sohvalla, ja vaikka toisaalta on kiva että säät suosivat ja hellettä riittää, niin saattoi olla olkkari hieman turhan lämmin nukkumapaikka, vaikka vieraat toki vakuuttivat muuta. Itse iloitsimme kovasti makuuhuoneen ilmastoinnista, kunnes sekin lakkasi eilen illalla toimimasta kunnolla... 

Perjantai-iltana käytiin tosiaan kylpyläpäivän ja ravintolan päälle Budapestin operettiteatterissa katsomassa klassikko-operetti Liliom. Näytös oli aika broadway-tyylinen ja amerikkalainen versio, vaikka alkuperäinen operetti on kirjoitettu Unkarissa jo 1909. Näytelmä oli kuitenkin aivan todella hieno ja nautin teatterikäynnistä suunnattomasti. Seuraamista helpotti myös se, että tekstit juoksivat lavan yläpuolella myös englanniksi, mitä en tosiaankaan ollut etukäteen odottanut! Englanninkieliset tekstit kun eivät varsinaisesti ole asia, joihin Unkarissa useinkaan törmäisi... Myös puitteet operettiteatterissa olivat kohdallaan: interiöörit olivat aivan upeat. Loistava kokemus siis kerta kaikkiaan. Olen iloinen, että Jari ehdotti operettikäyntiä, sillä tuskin oltaisiin Joonaksen kanssa kahdestaan keksitty lähteä. Tämä kuitenkin on kokemus, jonka muistaa varmasti pitkään.

Nyt kun käytössä oli auto sekä siihen vielä kuski, tehtiin parikin rengasmatkaa päiväsiltään Jarin ja Akin kanssa. Lauantaina ajettiin tosi pitkä matka, sillä kierrettiin autolla Balaton-järvi ja ajeltiin muutenkin matkalla vähän sivuteitä. Pysähdyttiin Siófokissa Balatonin eteläpuolella syömään ja katselemaan operettisäveltäjä Kálmán Imren patsasta. Käytiin myös uimarannalla; tosin vain miehet kävivät uimassa, mutta itselleni rannalla tuuli turhan viileästi, että olisin tarennut mennä veteen. On se ihme, että melkein 30 astettakaan ei näytä olevan vielä tarpeeksi lämmintä uimiselle... No, sään lämpenemistä odotellessa. Tehtiin myös pysähdys Balatonin länsipäässä Keszthelyssä, missä oli aivan upea rantapromenaadi sekä kaunis historiallinen keskusta ja Festetics-suvun pramea palatsi. Uimarantaa (ei-maksullista) ei sen sijaan täältä onnistuttu bongaamaan. Matka meni vähän myöhäksi ja oltiin vasta myöhään illalla takaisin Budapestissä (Jarille kiitokset, kun jaksoi ajaa koko pitkän päivän!), mutta maisemat olivat tosi upeat koko matkan. Onhan autolla matkan tekeminen todella erilaista kuin julkisilla; junan ikkunasta kun ei juuri mitään näe. Olin siis koko lauantain ihan riemuissani katsellessani auton ikkunasta ohi viliseviä vehreitä peltomaisemia ja Balatonin sineä.

Festetics-palatsi

Kezthely

Ollaan itse asiassa suunniteltu Joonaksen kanssa heinäkuun toiselle viikolle neljän yön Balatonin matkaa. Tarkoitus olisi pyöräillä Balatonin itäpään ympäri (lautalla pääsee Tihanyn niemen kohdalta ylitse) ja matkaa tästä kertyy n. 90 km. Ollaan varattu jo majoituksetkin kyseiselle reissulle. Saa nähdä mitä tulee ja miten jaksetaan polkea polttavassa helteessä, mutta toisaalta ollaan tosi innoissaan jo etukäteen!

Toinen matka Jarin ja Akin seurassa tehtiin maanantaina Hollókön kylään, joka on kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintökohde. Sattuikin olemaan hyvä päivävalinta, sillä maanantai oli Unkarissa toinen helluntapäivä (kyllä, niitä on täällä kaksi, kuten näköjään Suomessakin ollut vielä 70-luvulle asti) ja paikalla oli kaikenlaista häppeningiä. Kylän lähettyvillä sijaitsee vanha keskiaikainen linna, josta avautui upeat näkymät lähiseutujen ylle. Linnan pihamaalla taas oli kaikenlaista pajaa ja kojua ja erilaisia näytöksiä ja siellä täällä kulki ihmisiä keskiaikaisissa puvuissaan. Siistiä! Nähtiin myös taistelunäytös. 

Hyvät tähystyspaikat ollut

Itse asiassa kaikkien näiden spektaakkelien ansiosta linna olikin loppujen lopuksi ehkä mielenkiintoisempi kohde kuin varsinainen maailmanperintökylä, joka sekin oli kyllä ihan sievä. Valkoisissa, idyllisissä taloissa oli myös pienimuotoisia museoita; mielenkiintoisia olivat ne, jotka esittelivät alueen perinteistä pukeutumista. Lipuilla saatiin myös juustomaistiaisia, viinimaistelua sekä leivonnaismaistiaisia - ilmaista ruokaa, jippii! Syötiin myös täällä ravintolassa ja herkuttelin parhaalla paprikakanalla, mitä olen tähän mennessä täältä löytänyt. Paluumatkalla huomattiin meinaavamme jumittua helluntain paluuruuhkaan, joten ajettiin pienempiä sivuteitä ja koukattiin Gödöllön linnan kautta, niin päästiin tätäkin esittelemään vieraille ohimennen.

Hollókön kylä

Helluntaista sellaista sanoisin vielä, että täällä siis tosissaan on ensimmäinen ja toinen helluntapäivä ja molemmat ovat ihan oikeita pyhäpäiviä; toisin kuin Suomessa, missä helluntain olemassaoloa tuskin kukaan muistaa. Koko Budapest tyhjeni lauantaista maanantaihin ja sunnuntaina tuntui aivan siltä, kuin koko väestö olisi hylännyt kaupungin, jättäen vain turistit jälkeensä. Myös kaikki kaupat yms. pitivät sunnuntaina ja maanantaina ovensa kiinni, minkä olisin toivonut tietäväni etukäteen, niin olisin osannut varautua. Tänään olikin helpottunut olo, kun tavallinen vilinä on palannut takaisin kaduille ja ihmiset palanneet pyhäpäivien vietostaan kaupunkiin.

Hyvästeltiin Jari ja Aki tänään aamulla: nämä hyppäsivät autoon ja lähtivät jatkamaan pitkää ajoaan, seuraavana kohteena kuulemma siinsi jo Wien. Me Joonaksen kanssa sen sijaan ollaan tänään pakattu matkalaukkua ja käyty vaihtamassa Turkin liiroja, sillä huomenna aamupäivällä lentokoneemme nousee kohti Istanbulia!!! *u* Toivottavasti meitä odottaa mielenkiintoinen, jännittävä ja suurenmoinen matka!