tiistai 12. maaliskuuta 2019

Vierailijoita

Huhhuh en olekaan ehtinyt kirjoittaa tosi pitkään aikaan. Tämä johtuu siitä, että vierailuviikot ovat jatkuneet pyörimistään kiivaina. Tämä sosiaalisuus ihan hengästyttää. Porukoiden visiitin jälkeen vieraaksemme saapui Suomesta Eero ja heti sen perään Mirka. Oli ihanaa ja kivaa ja hauskaa, vaikka vieraiden lähdön jälkeen ei tiedäkään onko enemmän ikävissään lähdöstä vai hengähtäisikö rauhasta kun saa hetken lepuutella itseään yksinäisyydessä. Nämä on näitä introvertin ongelma. (Tai en edes tiedä, voiko olla sosiaalinen introvertti?? Tykkään hirveästi ihmisistä ja juhlista ja juttelusta, mutta toisaalta alkaa nopeasti uuvuttaa ja tarvitsen aikalisää yksin.) Eeron kanssa oli kiva leikkiä turistiopasta ja Mirkan kanssa tunsi taas ehkä pikemminkin itsensä turistiksi. :D Mirka näyttikin pari tosi kivaa ruokapaikkaa missä käytiin syömässä sushia/nuudelia sekä täytettyä rullapullaa. Käytiin myös päiväsiltään lähijunalla läheisessä barokkikaupungissa Szentendressä, mikä olikin valtaisan hyvä ajatus.

Täällä on jo kevät! <333 Puissa on silmut, ruoho vihertää ja kukat kukkivat. Olen niin iloinen, vaikka vuokraisäntä varoittelikin, että ilma ehtii vielä kylmetä. Mitäs tuosta, kyllähän sen tietää: valistettiin vuokraisäntää, että Suomessa ilmiölle on jopa oma sana "takatalvi".
Mutta ei tämä tähän pääty. Lauantaiaamuna käytiin Budapestissä asuvan suomalaisen Annan kanssa Ecserin kirpputorilla. Suosittelen lämpimästi jokaiselle kirpparishoppailijalle. Iso ulkokirpparialue oli täynnä myyjiä ja tavaraa oli ihan laidasta laitaan. Ostin itselleni mustan käsilaukun ja Joonas kirjan, mutta tarjonnasta kertonee, että Joonasta sai toppuutella ostamasta itselleen ruosteista kenttäpuhelinta(???) ja itse haaveilin kauniista vintagehatuista, joille tuskin kuitenkaan löytäisin sopivaa käyttöä. Lauantaiaamuna kirppari oli auennut jo aamulla kello viisi (tositarina), joten ehkä jos haluaa tehdä superlöytöjä, niin kannattaa hyökätä paikalle jo päivän sarastaessa. Me käytiin paikalla puolen päivän aikoihin ja silloin ehti vielä ihan hyvin. Yritettiin jo pari viikkoa sitten Joonaksen kanssa yhtä toista ulkoilmakirpparia Budan puolella, mutta saavuttiin paikalle vasta iltapäivällä, jolloin melkein kaikki kimpsut ja kampsut oli jo pakattu pois. Oltiin siis viisastuttu tästä kokemuksesta.

Nyt viikonloppuna pyörittiin kaksi päivää Saksan vaihtariaikaisen kaverini, amerikkalaisen Jacobin, ja tämän nykyisen kihlatun kanssa. Nämä olivat tulleet parin päivän visiitille Budapestiin. Viimeksi näin Jacobia ollessani vielä vaihdossa Saksassa, siis melkein kuusi vuotta sitten! Aika minne juokset... Vuosikausia haaveilin jälleennäkemisestä, mutta nyt ehkä huomasi, että aikaa on kulunut jo ehkä liikaa ja aikoinaan kukoistanut ystävyys muuttunut vieraudeksi. On outoa, kun periaatteessa tunnet toisen ja oikeasti edessäsi tuntuu seisovan muukalainen... No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan; nykyään Jacob opiskelee kotimaansa Amerikan sijaan Saksan Baijerissa, joten periaatteessa mahdollisuuksia näkemiselle olisi enemmänkin.

Szentendre
Tänään illalla luvassa tapaaminen jossain pubissa unkarilaisten Anitan ja Klaudian kanssa gulassi-keiton äärellä, jippii! Jännitän muuten edelleen englannin puhumista ihan sairaasti, vaikka sitä tuleekin harvase päivä väännettyä. Mistä saisi itsevarmuutta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti