Pääsiäispuuhia

Noniin, kun eilen kirjoittaminen meni ihan höpinäksi, niin laitetaan nyt sitten muistiin, miten meidän pääsiäinen täällä meni. Olen ollut lapsesta saakka aivan valtavan juhlapyhä- ja perinnerakas ja jokainen lähestyvä pyhä saa minut kiljaisemaan: "Mitäs me tehdään? Pakko juhlistaa jotenkin!" - Paljolti Joonaksen harmiksi, joka ei juuri välitä juhlapäivistä. :'D Alun perin viikkoja sitten mietittiin, että tässä pääsiäisenä olisi ollut kiva tehdä joku reissu, kun Joonaksellakin oli kokonainen viikko (keskiviikosta tiistaihin) koulusta vapaat. Se kuitenkin jäi, sillä epäilin sellaisen häiritsevän lukujani (jotka ovat silti edistyneet heikonlaisesti). Monet vaihtarit lähtivät kuitenkin reissuun loman kunniaksi ja Budapest tyhjeni muutenkin asukkaista, vain turistilaumat jäivät valloittamaan kaupungin katuja. Torstai-iltana katsottiin parvekkeelta, kun alhaalla kadulla kaikki paikalliset pakkasivat autojaan ja kaasuttivat kohti liikenneruuhkia ja ilmeisesti pääsiäisen viettoon maalle. Tuntui muutaman päivän ajan siltä, että oltaisiin asuttu autiotalossa; montaa muuta asukasta ei meidän rappuun varmasti jäänyt, niin kuolemanhiljaista täällä on ollut.

Markkinoilta

Säät ovat kuitenkin suosineet, joten ollaan lähinnä vietetty vapaa-aikaa ulkoilemalla. Jalkoihin koskee... Pääsiäisviikonloppu oli lämmin ja pärjäsi ihan hellevaatteissa. Pitkänäperjantaina kävelyreittimme vei ensin Pestin puoleiseen rantaan pääsiäismarkkinoille ja sieltä Margit-saarelle. Pääsiäismarkkinakojuja löytyi kyllä Budapestistä, ei vain rannasta, vaan myös ripoteltuna vähän sinne tänne ympäri kaupunkia. Tarjolla oli keramiikkaa, herkkuja, ruokaa ja totta kai runsaasti rullapullaa ja langosia. Syötiin lounasta yhdestä kojusta ja löydettiin onneksi varjoisa istumapaikka, mistä pystyi samalla kuuntelemaan markkinoilla esiintyvän bändin soitantaa.

Margit-silta, joka yhdistää Margit-saaren, Budan ja Pestin

Jatkettiin kulkuamme Parlamentin ohi Margit-saarelle. Saari on Tonavan keskellä sijaitseva vehreä ulkoilualue, minne budapestiläiset suunnistavat harrastamaan urheilua (saarelta löytyy urheiluhalli, uimastadioni sekä koko saaren ympäri kiertävä päällystetty juoksurata), nauttimaan luonnosta (saari on vihreä, siellä on paljon istutuksia ja viheralueita) sekä ihan vain viettämään päivää (kaiken tämän päälle saarelta löytyy muitakin aktiviteetteja kuten kotieläintarha, kylpylöitä, vanhoja raunioita yms.) Nimensä saari on saanut kuninkaantytär Margitilta, jonka isänsä (ystävällisesti) lupasi nunnaksi mikäli vain selviäisi mongolihyökkäyksestä. Näin kävi ja saarella sijaitsikin vuosisatoja nunnaluostari. Sen rauniot ovat siellä yhä nähtävissä ja ne ovat joko säilyneet tai entisöity hyvin, ja rakennukset on pienellä mielikuvituksella helppo kuvitella eteensä.

Luostarin raunioita

200-vuotias puu

Tässä oli vielä reilu vuosi sitten jokin hylätty urheilukenttä katsomoineen, jota asutti kissapopulaatio. Mentiin katsomaan, näkyisikö kissoja taas, mutta yllättäen romukatsomo olikin purettu. Ajateltiin jo, että kissoille on käynyt aivan huonosti, kunnes bongattiin ruohikolta ainakin yksi kisu makoilemasta. Muutenkin Margit-saari on vähän outo: toisaalta se on todella hyvin hoidettu puistoa erilaisine virkistysmahdollisuuksineen, toisaalta siellä on tämän puretun raunion lisäksi muitakin hylättyjä jättöpaikkoja, kuten heinää ja puita kasvavia tenniskenttiä, ihmeellisiä rakennusten raatoja yms. Kertoo kyllä unkarilaisesta mentaliteetista.

Japanilainen puutarha

Saari oli tosi kiva varsinkin näin kesällä ja siellä kannattaakin piipahtaa, mikäli on lämpimään aikaan Budapestissä ja haluaa vierailla jossain puistossa. Toisaalta käytiin Joonaksen kanssa viime vuoden maaliskuussakin saarella ja se on ihan viihtyisä talvellakin, mutta toki kesällä parhaimmillaan.

Eläintarhan pääportti

Pääsiäissunnuntaina taas käytiin Budapestin eläintarhassa. Oltiin suunniteltu sitä jo pitkän aikaa "sitten kun on lämmin", mutten odottanut eläintarhalta suuria, sillä kuvittelin, ettei se voisi olla kovin suuri tai monipuolinen (oikeastaan ajattelin lähinnä jotain jälkineuvostoliittolaista kolossia), sillä jostain syystä matkaoppaat eivät pahemmin mainosta sitä. Ennakkoluuloni osoittautuivat kuitenkin aivan vääriksi, sillä eläintarha oli sekä puitteiltaan että eläimistöltään tosi viihtyisä ja monipuolinen. Viiden tunnin tarhassa ravaamisen jälkeen oltiin jo niin väsyneitä, että lähdettiin kotiin, mutta paikalla saisi helposti vietettyä koko päivän. Asiaa ei parantanut Joonaksen päänsärky, mistä totta puhuen olen vähän huolissani; ei ole tavallista, että ihmisellä särkee lähes joka päivä tosi kovasti päätä. Migreeniä? Silmälasien tarvetta? Jotain?

Mentiin heti aamusta, sillä epäilin, että pääsiäissunnuntaina paikalle saattaisi saapua sankoin joukoin ihmisiä. Oltiin tästä iloisia, sillä aamulla selvittiin pienellä jonotuksella, mutta iltapäivällä lähtiessämme jonot porttien ulkopuolella olivat jo tosi pitkiä. Aamulla hieman viileämmässä eläimet olivat myös virkeähköjä. Oltiin onneksi varattu myös eväät mukaan, mutta siitä huolimatta iltapäivällä lähtiessämme olimme jo nälkäisiä ja suunnistimme Deak Ferenc terille kahville ja välipalalle. Täällä myydään kahviloissa paljon sandwichien ja sämpylöiden sijaan lepény-nimisiä paistettuja leipiä. Kyseessä on jonkinlainen ohut leipä, vähän kuin lepuska, joka on taiteltu ja välissä on täytteitä (tyypillisiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi feta-pinaatti, juusto-kinkku, hapankerma-juusto) ja koko homma on paahdettu rapeaksi. Tosi rasvaisiahan ne ovat, mutta niin unkarilainen ruoka toki muutenkin. Nautittiin siis kahvista ja sellaisista.

Illalla ehti hädin tuskin tulla nälkä, mutta olin suunnitellut kotiin meille pääsiäisen kunniaksi oikein kolmen ruokalajin illallisen, joka oli pakko toteuttaa ofc. :D Alkupalaksi tehtiin unkarilaisia kasinomunia (kaszínótojás) ja oltiin hankittu pieni pääsiäiskinkku. Unkarissa kuulemma on perinne syödä pääsiäisenä savustettua kinkkua (tosi hauska juttu,  Suomessahan on jouluna joulukinkku). Meidän kasinomunat epäonnistui surkeasti: tarkoituksena on siis halkaista kananmunat, poistaa keltuainen ja sekoittaa siihen mausteita ja kermaviiliä ja lopuksi pursottaa tämä mömmö takaisin munan keskelle näyttävän näköisesti. Jotenkin onnistuttiin saamaan keltuaismössöstä täysin juoksevaa, jota ei luonnollisesti voinut pursottaakaan tai mitään. :'D Käännettiin kuitenkin tappio voitoksi, sillä tästä keltuais-kermaviililitkusta tulikin yllättäen mainio kastike kinkulle!

Pääruuaksi taas meilllä oli lohta(!!!), koska se oli Lidlissä alennuksessa (kallista silti) ja teki ihan kauheasti mieli kalaa, sillä ollaan syöty täällä tähän mennessä vain kerran seitiä. Kala on ihan tajuttoman kallista täällä ja valikoima surkea. No, Unkari ei varsinaisesti ole mikään kalastajan paratiisi... Suomessa saa kuitenkin seitiä ja muuta pakastetta kohtuullisella hinnalla, ja ostettiin usein tuoretta lohta Alepan -60% tarjouksista. Nyt kuitenkin tuhlattiin vähän ja oltiin uunilohemme äärellä onnellisia.

Kierrätyspajunkissankoristeita
suklaapallojen käärepapereista

Jälkkäriksi meillä oli ihan Sparista ostettua valmistiramisua, mikä oli hyvää, mutta ehkä vähän turha, sillä vetäisin siihen päälle vielä jonkun kilon Lindtin suklaapalloja. Allee-kauppakeskuksen Lindt-myymälässä oli näille erimakuisille suklaapalleroille ihan oma laaja irto-osio, josta niitä saattoi aika kohtuuhinnalla kauhoa irtokarkkien tapaan laareista pussiin ja maksettiin painon mukaan. Saattoi olla, että vähän innostuin, sillä halusin kokeilla jokaista makua ja niitä oli lähemmäs 20... Onneksi pääsiäinen on vaan kerran vuodessa.

Maanantaina olisi ollut ihan meidän lähellä Kelenföldin reformoidussa kirkossa suomenkielinen luterilainen jumalanpalvelus, mihin meinattiin mennä ihan vaan kielen takia, mutta ei sitten saatu aikaisiksi, vaan jäätiin kotiin löhöilemään. Illalla Anna tuli meille kylään. Anna ja Joonas lähtivät yhdentoista aikoihin meiltä jatkoille kaupungille, kun taas minä jäin kotiin nukkumaan, väsytti hirveästi... Vanhuus ei tule yksin. :'D 

Aamulla heräsin puoli seitsemältä siihen, kun Joonas könysi vasta kotiin, hahah. Tuolla se nyt nukkuu edelleen ja itse pitäisi alkaa pikkuhiljaa siirtyä taas lukujen pariin. Arki on muutenkin saapunut Budapestiin, naapurit ovat palanneet kotiin metelistä päätellen ja liikkeet ja kaupat ovat avanneet taas ovensa oltuaan koko pääsiäisen visusti kiinni. Kannettiin sen takia viime torstaina pikkuinen jääkaappimme äärien myöten täyteen ruokaa, joka on nyt huvennut, joten tänään lukemisen lisäksi ainakin ruokaostoksia tiedossa, tuskin mitään kummempaa.